Uncategorized
Jätä kommentti

Kenelle sinä meikkaat?

IMG_0606

Olin taannoin koulutuksessa, jossa kysyttiin kenelle sinä meikkaat? Ihan hyvä kysymys. Sitä ei aina kovin syvällisesti lähde tarkastelemaan päivittäisiä rutiinejaan, että miksi minä teen näin ja ketä varten ja niin edespäin.  Kaikki miettivät hetken aikaa hiljaa ja muutama rohkea uskaltautui vastaamaan…itseäni varten. Kouluttaja selkeästi halusi toisenlaisen vastauksen ja kysyi uudestaan joo, ja mitä muuta varten te meikkaatte? Taas laskeutui hiljaisuus. Syvän hiljaisuuden keskeltä joku vastasi, meikkaan jotta tuntisin itseni itsevarmemmaksi. Kouluttaja myhäili jälleen ja toisti kysymyksensä. Vaivaantuneen hiljaisuuden jälkeen, kouluttaja vastasi ”no miehiä vartenhan te meikkaatte”. Yleisö naurahteli varovaisesti. Minäkin taisin hörähtää vastentahtoisesti ja samalla ajattelin no en. Voi olla, että kouluttaja heitti sen vitsinä, mutta tosikkona se meni minulta ohi 😉

Hyvä kysymys se kuitenkin oli ja herätti paljon ajatuksia aiheesta. Jäin miettimään kysymystä jälkeenpäin ja sitä, että kuinkakohan moni yleisöstä ajatteli, että totta, miehiä vartenhan  minä pääsääntöisesti meikkaan, vai ajattelivatko he kenties sitä, että meikkaus tuo itsevarmemman olon? Entä miksi meikin pitäisi tuoda itsevarmempi olo? Eikö itsevarmuuden pitäisi tulla sisältäpäin? Onko sitä jotenkin erityisen haavoittuvainen ilman meikkiä toisten silmien edessä? Entä arvioivatko muut minua, jos minulla ei ole meikkiä? Olenko uskottavampi ja viehättävämpi, kun olen meikattu? Onko meikkaus yksi väline, jolla tuon esiin omaa persoonallisuuttani? Kenties fiilistäni? Entä, kun menen juhliin. Voiko tärkeään juhlavaan tilaisuuteen mennä ilman meikkiä? Miltä minusta tuntuu meikattuna? Entä silloin, kun meikkiä ei ole?

Sinä hyvänä päivänä, kun meikki on onnistunut hyvin ja muutenkin on freesi olo ja jos samalle päivälle on vielä siunaantunut hyvä tukkapäivä ja vaatteetkin näyttävät hyvältä päällä, on olo kieltämättä paljon itsevarmempi ja kauniimpi, kuin niinä päivinä jolloin nuo edellämainitut ovat vähän sinneppäin.

Toisina päivinä sitä tarvitsee vähän enemmän ulkoista buustausta, kuin toisina. Toisinaan on ihanaa viipottaa luonnonlapsena ihan omana itsenään. Varsinki kesällä, kun talven harmaa kalvakka iho on jo historiaa. Monet asiat ovat psykologisella tasolla mielessämme. Monet pukevat korkokengät tärkeisiin tapaamisiin. Ne luovat itsevarmemman olon ja toinen osapuoli on siten helpompi vakuuttaa omalla asiallaan. Kaikilla on omat kikkansa ja lempijuttunsa, mitkä saavat olon tuntumaan varmemmalta. Mutta kaikesta siitä varmistamisesta huolimatta on hyvä antaa omien rosojen ja epävarmuuksien olla ja näkyä.  Niistä koostuu iso osa ihmisen persoonaa. Rosoisuus meistä loppujen lopuksi tekee mielenkiintoisen ihmisen. Aika harvoin ”täydellisyys” tai sen metsästäminen on mielenkiintoista. Se saattaa monesti tuntua jopa kylmältä ja tylsältä. Ne rosot ovat juuri ne asiat mihin me toisissa ihmisissä tartutaan. Ja yks juttu on varma kukaan ei voi olla samalla tavalla rosoinen, kuin sinä! So, shine bright my friend!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s