Uncategorized
Jätä kommentti

Mielenhallintaa

DSC06176

Hikoiluttaa, rintaa painaa ja puristaa, syke nousee, olo on kireä ja tuntuu, että pienetkin asiat ärsyttävät ja saavat pois tolaltaan helposti, sormenpäät puutuvat, tuntuu ettei henki kulje kunnolla. Hengitys on pinnallista, pientä ja nopeaa, asioita unohtuu koko ajan, uni ei iltaisin tule, ahdistaa ja jännittää mennä nukkumaan, kun ei tiedä millainen yö on taas tulossa…Tuttua? Ystävämme stressi on siis tullut kylään.

Silloin, kun ystävämme känkkäränkkä tuli kylään (kun olin pieni tyttö) hoidettiin asia niin, että äitini vei minut sylissään parvekkeelle ja yhdessä kaivettiin känkkäränkkä paidan alta esiin ja se heitettiin parvekkeelta alas. Silloin se auttoi. Tuntui loogiselta olla hyvällä tuulella, kun känkkäränkkä oli heitetty pois. Välillä toivon, että vieläkin voisi heitellä ärsyttäviä tunteita partsilta alas ja se olisi siinä.

Mielentasapainoa, seesteisyyttä, rauhaa, varmuutta ja uskoa. Aika isoja käsitteitä kaikki. Kaikkien niiden taakse kätkeytyy mielenhallinta. Tätä taitoa tarvitaan koko ajan enemmän ja enemmän. Ihminen menee hyvin helposti pois tasapainosta varsinkin kun arki on usein hektistä ja vaatii ihmiseltä paljon. Jatkuva tietotulva syö resurssejamme, nykypäivän multitasking ja jatkuvat keskeytykset työssä tuovat monille stressin oireita. Jonkinlaista mielenhallintaa on jokaisen hyvä harjoittaa ja opetella.

Mielenhallinta. Sinä hallitset mieltä, mieli ei hallitse sinua. Miten mieltä voi sitten hallita kun se on rönsyilevä tulva ajatuksia ja erilaisia tunteita? Tietoinen läsnäolo eli mindfulness on tähän iso apu.

Joogeilla ei mene kokonaista vuorokautta ilman, että he pysähtyvät, meditoivat tai joogaavat. Kuinka moni muistaa päivän aikana ottaa itselleen hetken, jolloin rauhoittuu ja keskittää ajatukset yhteen asiaan ilman häriötekijöitä? Jos nyt joku nosti käden ylös niin onnittelut loistavasta itsekurista ja itsensä kuuntelemisesta.

Mielenhallinta vaatii juuri tuota itsekuria ja itsensätarkkailua. Niinkuin kaikki lihakset myös aivot ja mieli tarvitsevat paljon toistoja, jotta ne vahvistuisivat. Itsensätarkkailu unohtuu helposti, mutta kun sen sisäistää osaksi jokapäiväistä toimintaa rupeaa sitä tekemään automaattisesti eikä se vaadi enää niin paljon erillistä okei, nyt minä tarkkailen itseäni tai okei, nyt minä keskityn tähän mitä olen tekemässä. Harjoitusten rutinoituessa huomaa myös helpommin milloin on lähtenyt pois tasapainosta ja osaa tehdä tarvittavat korjaukset.

Otan nyt esimerkkinä stressin, koska kaikki tietävät miltä se tuntuu ja mitä se tekee keholle. Mieti millaisessa tilanteessa sinua alkaa stressata. Tilanteita voi olla todella monia, esim. huomaat tiskialtaan täynnä tiskiä (pitäisi löytää vielä aika tiskata ne), työpäivä ja työn haasteet, parisuhteessa jokin tietty asia, lapsen itkupotkuraivarit, joku ihminen, seuraavan päivän odottavat työt…lista on loputon ja stressiä voi tuntea hyvinkin pienistä asioista. Kun tulet seuraavan kerran tilanteeseen, joka alkaa stressata sinua, älä kiellä stressiä vaan tunnista se. Sano, okei, nyt ollaan tilanteessa missä minua stressaa. Stressitilanteessa kannattaa alkaa hengittämään syvään käyttäen koko keuhkoja. Syvään hengittäminen rauhoittaa ja viestittää keholle että kaikki on hyvin. Kun hengittelee syvään koko keuhkoja käyttäen sitä ei lähde niin helposti stressin vietäväksi. Kokeile! Tämä toimii.

Tiesitkö, että hapen puute horjuttaa henkistä tasapainoa, keskittymiskykyä ja tunteiden hallintaa?

DSC08456Toinen tehtävä. Ota viikon ajaksi yksi tehtävä, jonka teet tiedostaen joka päivä. Esimerkiksi syöminen, hampaiden harjaus tai tiskaaminen…Keskity täysin siihen mitä teet; tunnustele, maista, haista, aisti. Ole täysin siinä hetkessä  läsnä tunnustellen kaikkea mitä kyseisessä hetkessä tapahtuu, äläkä anna minkään muun häiritä sinua. Aina kun ajatus karkaa tuo se takaisin siihen, mitä olet juuri tekemässä. Jo muutama mindfulness -harjoitus muuttaa aivojamme, nostaa immuunivastetta ja alentaa stressihormoneita. On tutkittu, että viiden päivän ajan 20 min mindfulness harjoitus alentaa veressä olevan stressihormonin kortisolin tasoa. Tutkimuksissa testattiin myös työryhmä, joka osallistui mindfulness -ohjelmaan. Stressistä ja masennuksesta johtuvat sairaspoissaolot tällä ryhmällä vähenivät 71% ja muut sairaspoissaolot puolittuivat.

Kutsun stressiä ystäväkseni siksi, että stressi ei ole kokonaan paha. Esimerkiksi ennen esiintymistä tai tärkeää tapaamista stressi on hyvä. Se itseasiassa auttaa sinua suoriutumaan tilanteesta paremmin kuin jos menisit siihen täysin rennossa olotilassa. Stressi ei ole enää ystävä silloin kun se on pitkäaikaista eikä lähde pois vaikka stressaava tilanne olisi jo ohi. Pitkäaikainen stressi sairastuttaa  meitä fyysiseti ja henkisesti.

Kun hoidettavia asioita alkaa kasaantua, mielemme muuttuu nopeasti harhailevaksi ja tulemme tehottomaksi. Listojen tekeminen on todella tehokas tapa poistaa stressiä tällaisessa tilanteessa. Kun aivot näkevät paperilla tehtävät työt, se uskoo että homma on hallussa ja tehty. Kannattaa listata vaikein työ ensimmäiseksi ja viimeiseksi helpoin ja mukavin. Näin työt helpottuvat koko ajan ja ensimmäisen työn jälkeen olo helpottuu jo huomattavasti.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli apua. Näinkin simppelit asiat usein unohtuvat arjen kiireiden keskellä.

IMG_0785

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s